Tullessani hiljaiselle toimistolle ensimmäisenä töihin palaajana kesäloman jälkeen kaipasin tuota tunnelmaa. Lomaa varten tyhjennetyt työpöydät olivat rivissä kuin liinavaatekaapin puhtaat valkoiset lakanat, tuolit siististi sylissään. Kopiopaperi syöttöalustalla taipui uneliaalle kaarelle toimintaa odotellessaan. Aika oli pysähtynyt ja yksin en saanut sitä liikkeelle. Yritin taikoa aktiivista fiilistä herättämällä kahvikoneen surraamaan syvästä lepotilasta ja soittamalla lempimusiikkia kaiuttimista.

Sisustusarkkitehti Katja Lajunen

”Takaisin toimistolle on ollut työympäristökehittämisen ja sisustussuunnittelun suosikkiteema jo parin vuoden ajan, mutta aihe ei ole vieläkään vanhentunut eikä loppuun kaluttu.”

Työympäristökehittäjä Katja Lajunen

”Takaisin toimistolle” on ollut työympäristökehittämisen ja sisustussuunnittelun suosikkiteema jo parin vuoden ajan, mutta aihe ei ole vieläkään vanhentunut eikä loppuun kaluttu. Kesälaitumilla lukemani artikkelit ovat käsitelleet edelleen toimistolle paluun tapoja, linjauksia, syitä ja merkitystä eri näkökulmista. Syy on selkeä: moni yritys on vasta testannut toimintamalleja tai jäänyt epämääräiseen stand by -tilaan, jossa eletään päivä kerrallaan ilman uuden yhteisen mallin kehittämistä. Toimivia ratkaisuja kuulostellaan, etsitään ja toivotaan pandemian jälkeiselle työympäristölle. Päätökset saattavat myös odottaa turhan suuriksi jääneiden tilojen vuokrasopimusten päättymistä.

Myös tuloksia etätöiden testiajoilta alkaa ilmestymään. Johtopäätöksinä kasvokkain työskentelyn ajalle löytyy tarvetta. The New York Timesin artikkelin Return to Office Enters the Desperation Phase mukaan ”olisi kiva, että poikkeatte” on muuttumassa käskyksi tulla toimistolle: ”Now, for the umpteenth time, businesses are ready to get serious”.

Forbes taas pohtii toimistolle paluun vaikeutta luottamuksen ja psykologisen turvan luomisen tärkeistä näkökulmista artikkelissa 3 Reasons Return-To-Office Mandates Are Missing The Point.

Yksi asia toimistolle paluussa nousee muiden edelle. Se on merkitys.

Ilman merkitystä on vaikeaa perustella kenellekään toimitilojen tai läsnätyön tarvetta. Ilman merkitystä on haastavaa saada henkilöstö pendelöimään toimistolle, kun vaihtoehtona on säästää työmatkaan kuluva aika muulle työajan ulkopuoliselle merkitykselliselle tekemiselle.

Onko teidän toimitiloillanne merkitys?

Istuessani juuri nyt kollegoiden kanssa toimistolla voin suurella sydämellä todeta, että meille on. Olemme taas kaikki täällä yhdessä. Jaamme lomakuulumiset ja inspiraatiot kahvipöydän ääressä, kaivamme työmuistista unohtuneet salasanat ja laitamme projektit käyntiin. Ideoimme yhdessä ja odotamme innostuneena ja uteliaana tulevaa syksyä asiakkaidemme kanssa. Teemme joustavasti etätyötä, mutta tiedämme, miksi ja milloin toimistolle tullaan: tekemään yhteistyötä ja tapaamaan kollegoita, olemaan avoin ja yhteisvoimin kehittyvä työyhteisö, jossa olemme toisillemme näkyviä ja arvokkaita.

Toimitilojen kehittämisen aakkonen A ja numero 1. on tunnistaa niiden merkitys. Sen pohjalta voidaan luoda visio ja tavoitteet, jota vasten toimivan työympäristön kokonaisuus sisustussuunnittelusta pelisääntöihin luodaan.

Uskon, että sellaista yritystä tai työyhteisöä, jolle tiloilla ei ole mitään merkitystä, ei ole olemassakaan. Miltä kuulostaa yhteen kokoontumisen luoma yhteisöllisyys, meidän työkulttuurimme rakentaminen, mentorointi ja oppiminen kollegoilta. Entä erilaisten työtehtävien tekeminen toimivissa tiloissa, yhdessä kehittäminen tai brändin ja yrityksen arvojen näkyminen tilallisessa kokemuksessa asiakkaille. Kysykää, mikä on henkilöstöllenne merkityksellistä.

Haluatko miettiä yhdessä toimitilojenne kehittämiselle selkeät askeleet? Sisustussuunnittelun ja työympäristökehittämisen tiimimme on käytössänne – reppu täynnä ideoita.

Ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten voimme olla avuksi.

Jaa kipinä: