“Muistan jo lapsena piirtäneeni tyhjille papereille kuvitteellisia asuntojen pohjakuvia.”

TIILI VAI PUU?
Tiili. Tiilen tekstuurit ja monimuotoisuus puhuttelee. Tiilellä saa aikaan vaikka mitä sekä sisä-, että ulkotiloissa.


KORVAPUUSTI VAI VOISILMÄPULLA?
Korvapuusti.


TEKSTUURI VAI KUVIO?
Tekstuuri. Tekstuurit houkuttelevat koskettamaan. Kosketuksen kautta voi löytää yhteyden esimerkiksi luontoon, johonkin muistoon tai tunnetilaan.

YKSIN NIITYLLÄ VAI YKSIN KONSERTISSA?
Yksin niityllä vapauttaen ajatukset.


MERI VAI JÄRVI?
Meri. Siinä on jotain todella voimakkaasti puhdistavaa ja rauhoittavaa. Meri kuuluukin vahvasti omaan sielunmaisemaani.

TORI VAI KAUPPAHALLI?
Kauppahalli. Vanhat kauppahallit kätkevät sisäänsä tarinoita ja detaljeja joissa voi uppoutua omiin mielikuviin.


“Muistan jo lapsena piirtäneeni tyhjille papereille kuvitteellisia asuntojen pohjakuvia. Pidin leikekirjoja sisustukseen liittyvistä ratkaisuista ja jämähdin usein ideoimaan lapsuudenkotimme toteutuksia.

Suunnittelutyössä parasta onkin luovuuden purkaminen tavoitteita palveleviin, toimiviin ja visuaalisesti kiinnostaviin lopputuloksiin.”


Jaa kipinä:

“Parhaimmillaan tilat ja esineet kertovat tarinoita, jotka herättävät tunteita.”

JOULU VAI JUHANNUS?
Juhannus ja sen maaginen yöttömän yön kukkaniittyjen tunnelma. Olen keskikesän lapsi.

KAHVI VAI SMOOTHIE?
Kahvi. Aamukahvi pressopannulla saattaa jo illalla houkuttaa niin paljon, että menen ajoissa nukkumaan.

NÖRTTI VAI ÄLYKKÖ?
Olen ajattelija ja pohdiskelija – siis älykkö? Joutilaisuus omassa ajatuspilvessäni on ajanvietteiden aatelia.

MERI VAI JÄRVI?
Järvi, koska se on lempeä.

UUTUUS VAI KLASSIKKO?
Klassikko. Se hivelee nostalgista puolta minussa.

DISCO VAI BALETTI?
Molemmat! Baletti on harkittu kokonaiselämys, jonka liitän Aleksanterin teatteriin, parfyymin tuoksuun ja odottavaan kahinaan katsomossa juuri ennen esirippujen avautumista. Discoa kannattaa tanssia heti, kun siltä tuntuu.


”Rakennetussa ympäristössä ja materiaaleissa minua puhuttelee kontrastien ja ajallisten kerrostumien luoma vuoropuhelu. Rakastan elävää, jatkuvassa liikkeessä olevaa ja hieman rosoista kaupunkiympäristöä, johon syntyy yhteisöistä käsin merkityksellisiä paikkoja.

Designista puhuttaessa idealisti minussa nostaa päätään – miten paljon hyvää suunnittelulla voitaisiin saavuttaa. Wow-hetkiä synnyttävät projektit, joissa on sosiaalinen ulottuvuus ja niillä taklataan yhteiskunnallisia haasteita. Koska tiloilla vaikutetaan hyvinvointiin, tulisi jokaisella olla oikeus hyvää oloa tuottavaan ympäristöön. Siksi erityisesti kaikkien saavutettavissa oleviin tiloihin tulisi panostaa. Ihmisten arvostamissa ja rakastamissa tiloissa on myös tärkeä kestävän kehityksen siemen, sillä niiden toivotaan säilyvän.”


Jaa kipinä:

Toimiiko digi? Miten virtuaalinen yhteistyö sujui?

Teknologia on muokannut työpaikoilla kommunikointia viime vuosina valtavasti ja mahdollistanut monipaikkaisen työn. Töitä tullaan tekemään entistä enemmän hybridi-mallilla, jossa toimistolla tehtävä työ ja etätyö eri paikoissa vaihtelee. Sen tueksi tarvitaan toimivat tekniset ratkaisut siirtymiseen sujuvasti työpaikan eri työpisteissä, etätyön ja toimistotyön – tai sen kolmannen ja neljännen työnteon paikan välillä. Teknisten tarpeiden selvittämisen jälkeen pohdi vielä miten digi käytännössä jalkautetaan henkilöstön käyttöön.

Moderni työympäristö tarjoaa työntekijälle erilaisia paikkoja työskentelylle..

Miten tiimityö onnistuu?

Yksi tärkeimpiä motivaatioita palata toimistolle on kasvokkain tapahtuvan yhteistyön tarve. Toimistolle houkuttelee myös kollegoiden kanssa tapaaminen, käytäväpalaverien spontaani vuorovaikutus ja työyhteisön luoma merkityksellisyyden tunne.

Eteenpäin ajattelevat yritykset tarjoavat henkilöstölleen tiimien tarpeisiin räätälöityjä tiloja sekä tiloja sosiaalisten kontaktien ylläpitämiselle. Uusi toimitila muodostuu kenties tiimien naapuristoksi yhteisöllisen aukion ympärille.

Joustavaa, skaalautuvaa vai yhteiskäyttöistä?

Työn tekemisen joustavuus asettaa vaatimuksia myös tiloihin ja kalustukseen, joiden tulisi muokkautua tarpeiden mukaan. Miten siihen tulisi tulisi varautua?

Siirrettävillä tilamoduuleilla, jotka ovat kalustettavissa eri tarpeisiin, saavutetaan joustoa tilaratkaisuihin. Yhteiskäyttöiset tilat oman toimitilan jatkeena taas tuovat ratkaisuna skaalautuvuutta yrityksille, joissa tilatarpeet muuttuvat nopeallakin tahdilla.

Irtokalustus voidaan ratkaista helposti siirrettävillä ja muokattavilla kalustetyypeillä. Rajaamalla ketterästi eri kokoisille ryhmille sopivia työalueita tuodaan työympäristöön myös tässä hetkessä kaivattua turvallisuutta terveyden näkökulmasta.

Mitä työtiloilta kaivataan? Syntyisikö työhyvinvointia tilojen avulla?

Odotukset työtiloja kohtaan ovat muuttuneet pandemian aikana. Toisille etätyö on ollut keittiön epäergonomisen pöydän ääreen tiivistynyt haaste ja toisille keskeytyksettömän työn onnela, jonka kruunaa kotipihalle ikkunasta avautuva maisema. Kokemukset ovat erilaisia. Toimistolle palatessa tiloilta odotetaan toimivuutta ja ratkaisuja niihin tarpeisiin, joihin etätyöpaikka ei vastaa.

Hyvinvointia tukevien tilojen näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että työtiloissa huomioidaan entistä enemmän erilaiset tavat tehdä työtä, kohdata ja palautua. Onnistuneet tilat luodaan käyttäjälähtöisellä suunnittelulla, jossa henkilöstö antaa panoksensa suunnitteluun oikeissa vaiheissa.

Tiedon kerääminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen muutostarvetta, koska tarpeiden kartoitus vaatii aikaa. Lopputuloksena viihtyisä ja toimiva työympäristö kannattelee hyvinvointia ja luo kokonaisvaltaisesti arvoa yritykselle.

Yrityksillä on nyt käsillä erityinen mahdollisuus muotoilla uusia työn tekemisen tapoja ja luoda toimitiloistaan vetovoimaisia työympäristöjä.

Fyysisen, virtuaalisen ja sosiaalisen työympäristön kehittäminen vaatii ajatustyötä ja syvää ymmärrystä siitä mitä halutaan saavuttaa ja miten tiloilla voidaan tukea henkilöstöä ja yhteistä työkulttuuria. Nyt on hyvä hetki kysyä mitä on opittu ja hyödyntää kokemus uusissa ratkaisuissa.

Parhaimmillaan syntyy tiloja, jotka eivät ole ainoastaan työntekemisen paikkoja – tiloja, jotka vastaavat työyhteisön yhteenkuuluvuuden ja työn merkityksellisyyden tarpeisiin.

Jaa kipinä:

Kävin Designmuseossa kokemassa fonttien ympärille kietoutuneen näyttelyn. Kirjainmuotoilustudio Schick Toikan näyttelyssä Other Words oli esillä suunnittelijakaksikon töitä käyttäjäfonteista taideprojekteihin ja tilausfontteihin. Oli mukaansatempaavaa syventyä fonttien maailmaan ja tutustua kirjasintyyppien muotokielen taakse.

“Parhaimmillaan fontti viimeistelee kokonaisuuden”

Törmäämme kirjoitettuihin sanoihin päivittäin eri muodoissa mm. mobiililaitteidemme näytöillä, talojen julkisivuilla, mainosjulisteissa ja eri brändien logoissa. Silti itse fontit jäävät meiltä usein tiedostamatta. Fonteilla voidaan kuitenkin viestiä vahvasti erilaisia tunteita alitajunnalle – mikä onkin mielenkiintoista myös sisustusarkkitehdin työn näkökulmasta.

Fontti, jonka valitsemme tilaan voi pahimmassa tapauksessa murentaa tavoittelemaamme tunnelmaa, mutta parhaimmillaan se viimeistelee kokonaisuuden.

Mikäli fonttien maailma kiinnostaa, niin tutustu osana Designmuseon näyttelyä julkaistuun kirjaan Other Words, jossa on lisää inspiroivaa sisältöä.

Suosittelen myös tutustumaan Jonathan Hoefleriin, amerikkalaiseen kirjasinsuunnittelijaan, jonka työstä löytyy kiehtova jakso Netflixin sarjasta Abstraktio: Muotoilun taito. Kurkkaa myös Hoefler&Co yrityksen nettisivut, typography.com, jonne voi uppoutua tutkailemaan fontteja ja aiheen ympärillä pyörivää sisältöä.


Kuvat: Ella Koljonen, näyttelystä Other Words, Designmuseo Helsinki

Jaa kipinä: